Meidän ala-asteella järjestettiin joka vuosi joulujuhla, johon kaikki vanhemmat ja sisarukset tulivat. Jokainen luokka esitti siellä oman näytelmänsä. (Minä kerran jopa lauloin kaikkien edessä ihan yksin ja jännitin niin paljon, että melkein tukehduin omaan sylkeeni kesken laulun.)

Jokin osa minusta rikkoontui aina, kun minut äänestettiin näyttelemään Joulumuorin osaa. Se tapahtui lähes joka vuosi. Muistan joskus näytelleeni myös oravaa ja kerran enkeliä, mutta Joulumuori oli minun vakioroolini tuolloin. En halunnut. Inhosin sitä. Joulumuori on kiltti ja hyväntuulinen, mutta pullea. Niin kuin minä silloin! Ei näytelmissä ole tarkoitus esittää omaa itseään.

Mutta kaikki muut tytöt olivat laihoja, joten he sanoivat: "Mutta sä oot niin täydellinen siihen rooliin!" ja minä kuulin: "Ei tarvita tyynyä, että näyttäisit lihavalta."